Business Development Manager Kari Hakulisella ja koeajaja Esa Saarisella on molemmilla takanaan lähes 40 vuoden ura Phillips-Medisizellä ja sen edeltäjillä Perloksesta alkaen.
Siinä ajassa on tapahtunut paljon: on matkustettu ympäri Eurooppaa, muutettu uudelle paikkakunnalle ja jouduttu miettimään, kuinka saadaan trukki ylös mudasta pimeänä aamuna.
Urat alkoivat saksan taidolla ja savuisessa kopissa
Hakulinen muistelee, että kun hän vuonna 1982 insinööriopiskelijana etsi kesätyöpaikkaa Joensuussa, hänelle sanottiin, että Perlokselta on turha edes kysyä.
– Mutta kun en muualtakaan saanut harjoittelupaikkaa, pakko oli yrittää. Tehtaanjohtaja kysyi, osaanko sorvata, ja jouduin myöntämään, että en osaa, mutta sanoin vaikka lakaisevani lastuja lattialta. Tämä ei tehnyt vaikutusta, mutta lähtiessä kuitenkin kysyin, olisiko saksan kielen taidostani hyötyä. Yritykseen tarvittiinkin saksaa osaavaa tuotepäällikköharjoittelijaa.
Koeajaja Saariselle työpaikka avautui helpommin. Kaveri kertoi, että Perloksen Nurmijärven tehtaalla oli paikka vapaana.
– Kävin haastattelussa tupakansavuisessa kopissa ja se oli vartin juttu, että sain työpaikan. Aloitin raaka-ainemiehenä tekemällä kaikenlaisia komponentteja, kunnes yhdeksän kuukauden jälkeen työnjohtaja totesi, että voisit mennä opiskelemaan ruiskuvalua. Sitä työtä tein yhdeksän vuotta, kunnes vaihdoin päivävuoroon.
Kieli- ja esiintymistaito kehittyvät
Myös Business Development Manager Hakulinen aloitti työnsä ”lattialta”.
– Perloksen toinen perustaja Carl-Johan Timgren oli sitä mieltä, että hyvän tuotepäällikön pitää harjoitella ensin ruiskuvaluasettajana, laadunvalvontaa sekä muotin suunnittelua ja huoltoa. Siinä oppii käytännössä paljon, mitä tarvitsi asiakkaan kanssa teknisissä keskusteluissa. Vuonna 1985 perustettiin uusi tehdas Englantiin, jonne meiltä siirtyi yksi tuotepäällikkö, ja minulta kysyttiin, haluanko hänen paikkansa täällä. Suostuin.
Ura jatkui, kun työnantajan nimi vaihtui muutaman omistajanvaihdosten jälkeen Perloksesta Phillips-Medisizeksi. Hakulinen tekee nyt työtä lääketeollisuuden kanssa, ja siihen kuuluu paljon matkustelua Euroopassa alihankkijoiden ja asiakkaiden luona.
– Business Development Managerin työ sisältää paljon uusien projektien hankkimista asiakkailta. Kieli- ja esiintymistaito ovat kehittyneet valtavasti, ja samalla olen oppinut tuntemaan erilaisia kulttuureja, esimerkiksi kuinka saksalainen ja ruotsalainen työkulttuuri eroavat. Myös ihmistuntemus on kehittynyt. Kun avaan keskustelun uuden ihmisen kanssa, saan vartissa melko hyvän käsityksen, millainen tyyppi on kyseessä.
Muottien koeajaja
Koeajaja Saarinen oli tehnyt jo usean vuoden ajan Nurmijärvellä töitä niin kutsutulla puhdaspuolella, jossa valmistettiin tuotteita lääketeollisuudelle. Kun kännyköiden muoviosien valmistaminen vaati Nurmijärvellä koko ajan lisää tilaa 90-luvun lopulla, puhdaspuoli siirtyi Joensuuhun, ja Saarinen päätti muuttaa perässä.
– En tiennyt Kontiolahdesta mitään, mutta siellä minua ja vaimoa odotti siisti ja hieno kämppä. Ja paikkana Kontiolahti on mahtava.
Vaikka koeajajan titteli kuulostaisi viittaavan enemmän ralli- tai formulamaailmaan, Saarisen työnä on ajaa muotteja ylös tuotantoon.
– Siinä on monta välivaihetta, ennen kuin uusi muotti on valmis tuotantoon. Asiakkaan on se ensin hyväksyttävä. Siinä katsotaan, että muotin mitat ovat speksien mukaiset ja että se toimii niin kuin pitääkin.
Työnsä ohella Saarinen on myös tehtaan luottamusmies. Saarinen pitää työstään sen vaihtelevuuden ansiosta.
– Jokainen päivä on erilainen. Mikään muotti ei ole samanlainen ja se on varmaan yksi syy, miksi ammattitaitoni on hioutunut rautaiseksi. Työyhteisö on myös minulle tärkeä.
Myös Business Development Manager Hakulinen arvostaa loistavaa työyhteisöä.
– Joensuun Kontiolahden tehtaalla on oikeasti ammattitaitoista hyvää porukkaa, johon voi luottaa. Uusia projekteja voi hakea turvallisin mielin, kun tietää, että ne ovat osaavissa käsissä.
Kuinka trukki saadaan ylös mudasta
Pitkiin uriin mahtuu myös monenlaisia sattumuksia. Saarinen muistelee etenkin erästä varhaista, pimeää aamua Nurmijärven tehtaalla.
– Ajoin yövuorossa trukin vahingossa mutaiseen kohtaan, josta en enää saanut sitä ylös. Kello oli melkein kuusi aamulla ja aamuvuoro oli kohta tulossa töihin, ja olisi ollut ikävä kertoa pomolle, mitä tapahtui. Mutta vieressä oli linja-autoparkki, jossa kävin kysymässä eräältä autoa käynnistävältä kuskilta, voisiko hän auttaa. Hän tulikin vetämään trukin linja-autolla ylös, eikä kukaan saanut asiasta tietää.
Hakuliselle on jäänyt mieleen matka, joka tehtiin kiireellä Saksaan neuvottelemaan suuresta sopimuksesta.
– Olimme siellä toimitusjohtajan, lakimiehen ja esimieheni kanssa suuren firman komeassa neuvotteluhuoneessa, kun paikalle saapui asiakkaan iso pomo, yrmeä mies, joka ei koskaan hymyillyt. Hänellä ei ollut mitään papereita mukanaan, ja olin varma, että tämä on huono merkki. Mutta sitten hän hymyili ensimmäistä kertaa ja totesi, että tämä tuote tehdään teidän kanssanne, eiköhän mennä ravintolaan syömään. Me katsoimme toisiamme, että ymmärsimmekö varmasti oikein, saimmeko tämän kaupan?
Aloittelevalle työntekijälle koeajaja Saarisella on hyvin yksinkertaiset neuvot.
– Jos et tiedä, kysy. Älä tee, mitä et tiedä, niin ei satu vahinkoja. Ja kun tulee kaikkien kanssa toimeen, niin pärjää.
Hakulinen korostaa opiskelua ja kielitaitoa.
– Käy koulut kunnialla loppuun ja keskity yhteen asiaan. Ole aina valmis kouluttamaan itseäsi, sillä tekniikka menee kovaa vauhtia eteenpäin. Kielitaidossa englanti on minimi ja muitakin kieliä kannattaa opiskella.
Kiinnostaako harjoittelu- tai oppisopimuspaikka Phillips-Medisizellä? Tutustu työuran alun mahdollisuuksiin täällä.