Siivoojasta ryhmänvetäjäksi

“Meillä on mukava yhteisö täällä. On kivaa tulla töihin.”, sanoo pitkän uran Phillips-Medisizellä tehnyt Kimmo Matikainen. 

Mitä yhteistä on vesisängyillä ja insuliinikynillä? Tietenkin Phillips Medisizen ruiskuvalun ryhmänvetäjä Kimmo Matikainen.

Kimmo työskenteli nuorena isänsä vesisänkyliikkeessä.

“Sitten se vesisänkybuumi hyytyi ja piti löytää muita töitä.”

Phillips Medisizen edeltäjällä, Perloksella aukesi siivoojan paikka.

“Mie ajattelin, että otan mitä työtä vaan kuhan en jää työttömäksi.”

Siitä on aikaa 28 vuotta.

“Siivoojana kaikki ei kyllä mennyt ihan putkeen”, Kimmo hymähtää.

Reilun vuoden siivottuaan Kimmo siirtyi tuotantoon laadunvalvojaksi ja siitä asettajaksi ruiskuvaluun, jossa toimii nykyään siis ryhmänvetäjänä.

Työn tarkoitus motivoi

Ruiskuvalussa tehdään lääkeannostelijoiden osia, pääasiassa juuri niiden insuliinikynien. Työhön kuuluva iso vastuu motivoi Kimmoa.

“Tämä on tarkkaa hommaa. Pitää olla tunnollinen, eikä mistään voi oikoa. Siinä on ihmishenki kyseessä monesti, kun käytetään insuliinikynää.”

“Kaikki työt kuitataan tehdyksi omalla allekirjoituksella, päivämäärällä ja kellonajalla, jotta kukin osa on tarkasti jäljitettävissä. Kyllä siinä vastuu painaa. Sen haluaa tehdä niin hyvin, että voi kuitata, että mie olen tehnyt tämän.”

Ryhmänvetäjänä Kimmo tulee töihin 15 minuuttia ennen vuoron alkua, jotta saa edellisen vuorolta raportin, missä mennään. Tai kuten Kimmo karjalaisittain asian ilmaisee.

“Siinä tappaa sitten sen edellisen vuoron vetäjän.”, Kimmo sanoo ja nauraa, kun ymmärtää, miltä murreilmaus kuulostaa.

“Meidän vuoro on kuin joukkue”

Kimmo viihtyy töissä, koska ilmapiiri on hyvä.

“Meillä on mukava yhteisö täällä. On kivaa tulla töihin.”

“Meidän vuoro on vähän niinku joukkue, jolla onnistutaan yhdessä. On eri osa-alueiden taitajia, jotka toimivat hyvin yhteen.”

“Tämä on nykyaikainen tehdas, jossa on erittäin modernit laitteet. Ihmisillä on usein vähän vanhentunut käsitys tehdastyöstä, että ollaan jossain liukuhihnan päässä tekemässä monotonista liikettä. Ne on robotit, jotka tekee ne liikkeet ja ihmiset valvoo, että kaikki toimii.”

Turvallisuudesta ollaan tarkkoja.

“Meillä on portin yläpuolella digitaalinäyttö missä näkee, montako tapaturmatonta päivää on ollut peräkkäin. Ja kun tehdään uusi ennätys, niin se vaikuttaa tulospalkkioon ja saadaan kakkukahvit päälle.”

Neljän päivän vapaat helpottavat perhe-elämää

Kimmolla riittää vastuuta myös siviilissä, sillä perheessä on yhdeksän lasta.

“Vaimo oli pitkään kotona lasten kanssa, niin kyllä meidän perhe on elänyt Medisizellä.”, Kimmo lohkaisee.

Vuorotyö on lapsiperheen arjessa kaksiteräinen miekka. Toisaalta se helpottaa elämää, mutta haasteitakin on.

“Kun pitäisi saada päivällä nukuttua. Siinä oli aluksi vähän totuttelemista, mutta kyllä se nyt jo menee. Ihan mukavasti lapset jo ymmärtää, että isä nukkuu, nyt ollaan hiljaa.”

Helpotusta tulee muun muassa siitä, että kuuden työpäivän jälkeen koittaa peräti neljä vapaapäivää.

“Mitä olen kokeillut erilaisia vuorosysteemejä, niin kyllä tämä niin sanottu viisivuoro on paras. Ei tarvitse olla pitkään missään vuorossa: aamuja kaksi, iltoja kaksi, öitä kaksi ja sitten ne neljä vapaapäivää. Siinä ehtii vapaa-ajallakin touhuta, ja kun on päiväsaikaan vapaata, niin juoksevien asioiden hoitaminen on helppoa.”

“Työnantaja on hienosti suhtautunut siihen, että on iso perhe. Isyyslomat ja muut ovat pyörineet tosi hyvin.”, Kimmo kiittelee.