Muovi on välttämätön materiaali lääketeollisuudelle

Muovia valmistetaan fossiilista raaka-aineista ja sen aiheuttamat ympäristöhaitat näkyvät paljon julkisuudessa. Muovi on kuitenkin myös välttämätön materiaali lääketeollisuudelle, ja sen kierrätys tehostuu koko ajan. 

Business Joensuu on käynnistänyt Hyvä muovi! -kampanjan, joka kertoo muovin tarpeellisuudesta ja muoviteollisuuden merkityksestä Joensuun seudulle, kertoo Business Joensuun yritysasiantuntija Antti Mononen.

– Muovialan yrityksiä on Joensuun seudulla yli 30 ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 200 miljoonaa euroa vuodessa. Ala on 1500 työpaikallaan suuri työllistäjä, mutta kuitenkin huonosti tunnettu, koska tuotteet eivät näy suomalaisen kuluttajan arjessa. Joensuun seudun muovialan yritykset eivät valmista esimerkiksi muovipusseja, vaan korkean vaatimustason tuotteita, joita kierrätetään huolellisesti. 

Kevyt, luja ja hygieeninen materiaali

Lääketeollisuus on seudun muoviteollisuuden merkittävä asiakas, ja koronavuosi on entisestään vauhdittanut muoviteollisuuden kasvua Joensuun seudulla, Mononen toteaa. 

– Esimerkiksi Phillips-Medisize valmistaa tuotteita koronadiagnoosin tekemiseen, ja alan yritykset ovatkin rekrytoineet useamman sata työntekijää viimeisen vuoden aikana. Mutta ala on kasvanut tasaisesti jo ennen koronaa, eikä ole erityisen suhdanneherkkää. 

Muovi on lääketeollisuudelle välttämätön raaka-aine, Mononen korostaa. 

– Se on ainoa järkevä ratkaisu moniin tuotteisiin, sillä siitä pystytään valmistamaan kustannustehokkaasti teknisesti vaativia tuotteita, jotka ovat keveitä, lujia ja hygieenisiä. 

Vastuullisuus ja jäljitettävyys korostuvat

Vastuullinen toiminta on myös muoviteollisuudelle tärkeää, sitä vaativat jo asiakkaatkin, painottaa Business Development Manager Kari Hakulinen Phillips-Medisizeltä. 

– Meidän on esimerkiksi varmistettava, että toimittajamme eivät käytä lapsityövoimaa ja että heillä ovat myös ympäristöasiat kunnossa. Seuraamme muun muassa sitä, kuinka suuri osa jätteestä menee kierrätykseen ja poltettavaksi, sekä energian- ja vedenkulutusta, ja onko käyttämämme sähkö fossiilista vai uusiutuvaa. 

Hakulinen arvelee, että niin kauan kuin tarvitaan kertakäyttöisiä lääkelaitteita, tarvitaan myös muovia. Mutta saattaa olla, että tulevaisuudessa muovit ovat nykyisenkaltaisten öljypohjaisten muovien sijasta hajoavia biomuoveja.

– Varmaan jo kymmenen vuoden päästä on käytössä esimerkiksi puupohjaisia biomuoveja, kunhan niiden tekniset ominaisuudet ovat samalla tasolla kuin perinteisillä muoveilla. Myös hintojen pitää tulla alas. 

Lääkealalla on hyvin tiukat vaatimukset muovien ominaisuuksille. Niiden valmistuksen on luonnollisesti oltava hyvin kontrolloitua, jotta lääkkeiden hygieenisuus ja toimivuus varmistetaan ilman mitään kompromisseja. Muoviraaka-aineen on myös oltava jäljitettävissä, Hakulinen korostaa.

– Suurin osa raaka-aineestamme tulee muualta Euroopasta, ja kun toimitamme lääketeollisuuden vaatimaa laatua, on raaka-aine pystyttävä jäljittämään haluttaessa öljyputken päähän. Raaka-aineita ei voi noin vain muuttaa, vaan asiakkaan on hyväksyttävä jokainen komponentti, ennen kuin se menee tuotantoon.

Yhä suurempi osa muovista kierrätetään

Phillips-Medisizellä syntyy tuotannossa jätemuovia, joka kierrätetään mahdollisuuksien rajoissa, kuvaa Phillips-Medisizen EHS Specialist Tuulia Jääskeläinen

– Ruiskuvalutuotannossa syntyvä muovijäte koostuu noin kymmenestä eri muovilajista, jotka lajitellaan tarkasti ja toimitetaan kierrätykseen jäteyhtiöille, josta ne sitten päätyvät raaka-ainekäyttöön. 

Kierrättämisen kannalta hankalimmat ovat monesta eri muovilajista kokoonpannut tuotteet, joissa on mahdollisesti muitakin materiaaleja, kuten metallia. Jos materiaalia ei voi eritellä, menee tuote energiajätteeseen. Jääskeläinen arvioi, että tällä hetkellä noin puolet Phillips-Medisizellä syntyvästä jätteestä on kierrätettävää ja puolet muuta jätettä. 

– Mutta tuotannossa syntyvän muovin osalta tilanne on parempi ja suurin osa siitä saadaan kierrätettyä.

Jätteen määrää minimoidaan koko ajan. Se alkaa tuotannosta, jotta hukkaa syntyy mahdollisimman vähän, Jääskeläinen kuvaa.

– Jätteiden lajittelu on hyvin olennainen osa ympäristöjärjestelmämme toimintaa. Asetamme itsellemme tavoitteita ja asiakkaatkin kiinnittävät huomiota niiden saavuttamiseen. Vuosittaisissa auditoinneissa asiasta ei ole tullut huomautuksia, joten olemme vähintäänkin riittävän hyvällä tasolla.

Lue lisää muovin roolista arjessamme ja Joensuun seudun muoviteollisuudesta osoitteessa hyvämuovi.fi